This is the Trace Id: 19e07fa943cf8623e3d594150b2098dd

Kestävän kehityksen raportointi: avustaa muutosta kestävämpään kehitykseen

Lue lisää siitä, miten kestävän kehityksen raportointistandardit auttavat organisaatioita jakamaan ympäristövaikutuksensa ja suorituskykynsä sidosryhmien ja yleisön kanssa, parantamaan toiminnan suorituskykyä ja edistymistä sekä edistämään kestävää kehitystä.
 
Lue lisää

Mitä kestävän kehityksen raportointistandardit ovat?

Kestävän kehityksen raportointistandardit tarjoavat puitteet organisaation ympäristö-, yhteisö- ja taloustoiminnan kokonaisvaikutuksen mittaamiseen, hallintaan ja julkaisemiseen. Nämä standardit on suunniteltu auttamaan organisaatioita maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, kuten toiminnan läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden parantamisessa, parannetuissa kestävän kehityksen suorituskykymittareissa ja vahvemmissa hallintorakenteissa.

Lisäksi kestävän kehityksen raportointistandardit voivat auttaa organisaatioita tunnistamaan toimintojaan parantavia alueita, pienentämään hiilijalanjälkeä, hallitsemaan riskejä entistä tehokkaammin, luomaan jaettua arvoa sidosryhmien kanssa ja parantamaan heidän mainettansa työntekijöiden, asiakkaiden, sijoittajien ja yleisön silmissä. 

Esimerkkejä kestävän kehityksen raportoinnin standardeista ja kehyksistä ovat Global Reporting Initiative (GRI), Sustainability Accounting Standards Board (SASB) ja International Organization for Standardization (ISO). Kukin raportointistandardi sisältää erilaisia ehtoja, jotka koskevat ympäristö-, yhteisö- ja hallintoaloitteita (ESG), kuten esimerkiksi seuraavat:

  •  Ilmastomuutoksen lieventämisstrategiat
  • Luonnonresurssien hallinta
  • Työvoimakäytännöt
  • Ihmisoikeuskäytännöt
  • Johdon kokoonpano ja monimuotoisuusaloitteet
  • Tuoteturvatoimet 
  • Toimitusketjun valvontaprotokollat

Kehityksen raportointistandardien alkuperä

Kestävän kehityksen raportointiliike voidaan jäljittää 1960-luvun Eurooppaan ja 1980-luvun Yhdysvaltoihin, kun Greenpeacen kaltaiset organisaatiot alkoivat edistää yritysten ympäristövaikutuksen läpinäkyvyyttä. Vastauksena kasvavaan paineeseen useat suuret yritykset ovat alkaneet julkisesti julkaista tietoja ympäristön suorituskyvystä.

Tämän liikkeen alkuvaiheen painopisteenä oli ensisijaisesti ympäristön suorituskyky – kuten hiilipäästöt, vedenkäyttö ja jätehuolto. Ajan mittaan nämä raportit ovat kuitenkin kehittyneet sisältämään laajempia osa-alueita, kuten sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat. Tähän muutokseen on paljolti vaikuttanut se, että suhtautuminen liiketoiminnan kasvuun on muuttunut, ja lisäksi julkinen paine ohjaa yrityksiä ottamaan enemmän vastuuta.

Nykyään vapaaehtoinen kestävän kehityksen raportointi on yleistä pörssiyrityksissä; monet organisaatiot etsivät kolmansien osapuolten vahvistusta tietojensa uskottavuuden vahvistamiseksi.

Miksi kestävän kehityksen raportointistandardit ovat tärkeitä?

Kestävän kehityksen raportit tarjoavat tärkeitä tietoja organisaation toiminnoista, jotka liittyvät luonnonresurssien säästämiseen, kuormituksen vähentämiseen, ilmastonmuutoksen lieventämiseen, ihmisoikeuksien suojaamiseen ja muihin kestävään kehitykseen liittyviin osa-alueisiin. Ne toimivat myös työkaluna, jonka avulla voidaan ymmärtää organisaation päätösten vaikutukset sen liiketoimintaan ja suorituskykyyn ajan kuluessa. 

Kestävän kehityksen raportoinnin avulla yritykset voivat tehokkaasti määrittää tavoitteita tai vertailukohtia, joiden perusteella ne voidaan asettaa vastuuseen pitkän aikavälin suorituskykytavoitteissa, kuten resurssien tehokkuuden parantamisessa, riskitekijöiden vähentämisessä tai matkalla nollapäästöihin.

Lisäksi tuottamalla kattavia raportteja, joissa kerrotaan niiden kestävän kehityksen hankkeista, yritykset voivat herättää niiden mahdollisten sijoittajien kiinnostuksen, jotka haluavat toimia sosiaalisesti vastuullisten ja ympäristöystävällisten yritysten kanssa. 

Lisäksi organisaatiot voivat vertailla näiden standardien ja kehysten avulla itseään toimialansa muihin organisaatioihin. Näin organisaatiot voivat tunnistaa, missä toimintaprosesseissa voidaan tehdä muutoksia suorituskyvyn parantamiseksi kaikilla liiketoiminnan osa-alueilla.

 

 

Mitkä ovat yleisimmät kestävän kehityksen raportointistandardit?

On olemassa useita kestävän kehityksen raportointistandardeja, jotka ovat yleistyneet organisaatioissa ja yrityksissä. Esimerkkejä yleisimmin hyväksytyistä kestävän kehityksen raportointistandardeista ovat Global Reporting Initiative (GRI), Sustainability Accounting Standards Board (SASB) ja International Organization for Standardization (ISO).

  • Global Reporting Initiative (GRI). GRI tarjoaa yhden vanhimmista kestävän kehityksen raportointikehyksistä. Se tarjoaa ohjeita esimerkiksi liittyen ihmisoikeuksiin, työstandardeihin ja yrityksen hallintaan. Monimutkaisuuden vuoksi GRI:tä käyttävät yleensä keskisuuret ja suuret organisaatiot. 
  • Sustainability Accounting Standards Board (SASB). SASB luotiin vuonna 2011, ja siinä keskityttiin kestävän kehityksen taloudellisiin vaikutuksiin eli siihen, kuinka organisaation sitoutuminen kestävän kehityksen käytäntöihin vaikuttaa niiden tulokseen. Tämä standardi sisältää 13 laskentatietoa toimialaa kohden, ja organisaation suorituskyky voidaan raportoida sen avulla tarkasti. 
  • International Organization for Standardization (ISO). ISO-standardit, kuten 14001:2015 ja 26000:2010, on kehitetty siten, että se antaa ohjeita koskien ympäristönhallintajärjestelmiä ja yrityksen sosiaalista vastuuta (CSR). Nämä standardit kattavat muun muassa ihmisoikeudet, työvoimakäytännöt, ympäristönsuojelun, tuoteturvallisuuden ja laadunvalvonnan sekä kohtuulliset toimintakäytännöt.

Jokainen näistä standardeista tuo mukanaan jotakin ainutlaatuista ja tärkeää kestävän kehityksen raportointiin, ja sopivin standardi tietylle organisaatiolle riippuu organisaation erityistarpeista. 

Kestävän kehityksen raportointikehyksen tai standardin valitseminen

Joissakin kestävän kehityksen raportointikehyksissä keskitytään edistymisen yleiskatsaukseen, kun taas toiset antavat tarkempia tietoja tietyistä alueista tai projekteista. Valitsemasi kehyksen tai standardin pitäisi vastata tarpeitasi, jotta voit raportoida tarkasti ympäristö-, yhteisö- ja hallintotavoitteistasi (ESG) ja suorituskyvystä ajan kuluessa. 

Kun valitset ESG-raportointikehyksen tai -standardin, sinun tulisi huomioida muutama asia: 

  1. Organisaatiosi tyyppi ja koko, koska erityyppisillä organisaatioilla on erilaiset raportointivaatimukset.
  2. Raporttiesi suunniteltu kohdeyleisö oikeiden tietojen keräämiseksi ja julkaisemiseksi.
  3. Millä menetelmällä olennaisuus määritetään – eli organisaation tärkeimpien ESG-ongelmien tunnistus- ja priorisointiprosessi.
  4. Olennaisuusarvioinnin laajuus ja monimutkaisuus.
  5. Kuinka paljon painoarvoa sidosryhmän osallistumiselle annetaan.

 

 

Kehityksen raportointistandardien hyvät ja huonot puolet

Kestävän kehityksen raportointi on yrityksille erinomainen tapa osoittaa, miten ne priorisoivat ESG-käytäntöjä, mutta siihen liittyy myös joitakin mahdollisia haasteita. 

Kestävän kehityksen raportoinnin hyvät puolet

Kestävän kehityksen raportoinnin organisaatioille tarjoamat hyvät puolet:

  • Liiketoiminnan päätöksentekoprosessien parantaminen.
  • Brändin maineen parantaminen.
  • Kilpailuedun saavuttaminen. 
  • Toiminnan tehostaminen ja kustannusten pienentäminen.
  • Viestinnän vahvistaminen ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Kestävän kehityksen raportoinnin huonot puolet

Eräitä mahdollisia kestävän kehityksen raportoinnin haittapuolia ovat esimerkiksi seuraavat:

  • Merkittävät aika- ja resurssi-investoinnit.
  • Organisaatioiden välisen yhteistyön ja tietojen tarkkuuden aiheuttamat haasteet.
  • Epärealististen sidosryhmien odotusten asettaminen.
  • Vaikutusten mittaamisen vaikeus tietyillä alueilla.
  • Yleisen raportointistandardin puuttuminen.

Kestävän kehityksen raportoinnin standardointiin liittyvät haasteet

Kestävän kehityksen raportointi on tärkeä osa yrityksen kestävää kehitystä, koska se auttaa sidosryhmiä ymmärtämään paremmin, miten organisaatiot edistyvät ESG-hankkeissa. Kestävän kehityksen raportoinnin standardointiin liittyy kuitenkin useita haasteita, kuten esimerkiksi seuraavat: 

  • Seurattavien ja raportoitavien tekijöiden valitseminen. Kestävän kehityksen raportteihin sisällytettävistä tiedoista ei useinkaan ole yksimielisyyttä. Jotkin yritykset saattavat keskittyä ympäristöongelmiin, kuten hiilipäästöihin tai vedenkäyttöön, kun taas toiset mittaavat sosiaalista suorituskykyä, kuten monimuotoisuus- ja osallistamisaloitteita. Tämä vaikeuttaa eri yritysten vertailemista ympäristön tai sosiaalisen vastuun osalta. 
  • Yhdenmukaisten käytäntöjen toteuttaminen eri toimialoilla. Jos haluat mitata tarkasti edistymistä ajan kuluessa tai vertailla tietoja kilpailijoihin, tietojen keräämiseen ja kestävän kehityksen raporttien luomiseen on käytettävä yhdenmukaisia menetelmiä. Kaikki organisaatiot eivät kuitenkaan käytä samaa menetelmää tietojen keräämiseen ja analysointiin, ja yksittäisten käytäntöjen tarkistaminen voi olla työvoimaa ja resursseja vaativaa.
  • Säädösten vaatimustenmukaisuuden noudattaminen. Yleinen standardointi edellyttää laajamittaista valvontaohjelmaa, jotta vaatimustenmukaisuutta ja toimeenpanoa voidaan valvoa tarkasti. Näin varmistat tarkan raportoinnin ja estät organisaatioita väärentämästä numeroita tai muokkaamasta tietojoukkoja todellisuutta myönteisemmän ESG-profiilin luomiseksi. Tällaisen ohjelman käyttöönotto vie kuitenkin useita vuosia ja vaatii merkittäviä resursseja.

Vaikka kestävän kehityksen raportointistandardeilla on etunsa, on selvitettävä monia esteitä ennen kuin yleisiä protokollia voidaan käyttää kaikilla sektoreilla.

 

 

Teknologian rooli kestävän kehityksen raportoinnissa

Teknologialla on yhä tärkeämpi rooli kestävän kehityksen raportoinnissa. Esimerkiksi jotkin kestävän kehityksen ratkaisut auttavat organisaatioita seuraamaan, mittaamaan ja seuraamaan ESG-tavoitteidensa edistymistä tarkasti ja tehokkaasti.

Pilviratkaisut, kuten Microsoft Cloud for Sustainability on suunniteltu yhtenäistämään datan älykkyyttä, rakentamaan kestävää IT-infrastruktuuria, vähentämään toimintojen ympäristövaikutuksia ja luomaan kestäviä arvoketjuja. Itse asiassa pilvitekniikka voi olla kestävä tekniikka, koska paikallisten kuormitusten siirtäminen pilvipalveluun voi pienentää yritysten hiilijalanjälkeä jopa 98 %.

Automaatiotyökalut auttavat työryhmiä myös tehostamaan niitä prosesseja, jotka liittyvät usein kestävän kehityksen raporttien luomiseen, kuten oleellisten tietojoukkojen lajitteleminen, jotta niitä voidaan analysoida tehokkaammin. Tämä on erityisen hyödyllistä käsiteltäessä suuria määriä monimutkaisia tietoja, joiden manuaalinen lajittelu voi kestää huomattavan kauan.

Tutustu myös siihen, miten päästövaikutusten koontinäyttö voi auttaa arvioimaan hiilidioksidipäästösi ja jo säästämäsi päästöt, jotka liittyvät Microsoft Azuren ja Microsoft 365 -pilvipalveluiden käyttöön.

Teknologia ei auta organisaatioita ainoastaan parantamaan raportoinnin tarkkuutta, vaan se tarjoaa myös todisteen kolmannen osapuolen tarkastuksista, kuten GRI-kehysten edellyttämistä tarkastuksista, jotka edellyttävät usein todistetta ilmoitetuista suorituskykyilmaisimista, kun esitetään väitteitä kestävää kehitystä tukevista liiketoimintakäytännöistä.

Lyhyesti sanottuna tekniikat tarjoavat monia etuja, kun on kyse kestävän kehityksen raportoinnista. Organisaatiot voivat tekniikoiden avulla seurata toimintojensa ympäristövaikutuksia, arvioida mahdollisuuksia eri toimintaprosesseissa ja tuotteiden elinkaaressa sekä kehittää toiminnallisia strategioita hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.

 

 

Siirtyminen ja valmistautuminen kestävän kehityksen raportoinnin tulevaisuuteen

Säädösten muuttuessa ja uusien tekniikoiden kehittyessä on tärkeää, että yritykset pysyvät ajan tasalla kehittyvistä kestävän kehityksen raportointistandardeista.

Kun seuraat asiaan liittyviä lakeja ja julkishallinnon aloitteita, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaasi ja toimialasi kilpailijoihin, voit ennakoida ja valmistautua mahdollisiin muutoksiin ennen niiden voimaantuloa.

Toinen tapa seurata uusia standardeja on yhteistyön tekeminen sektorisi muiden organisaatioiden tai jopa toisiinsa liittymättömien alojen organisaatioiden kanssa. Yhteistyö eri taustat omaavien asiantuntijoiden kanssa voi tarjota ainutlaatuisia merkityksellisiä tietoja markkinatrendeistä, teknisistä mullistuksista tai säädösten päivityksistä, jotka saattavat olla olennaisia organisaatiosi toiminnan kannalta jatkossa.

Lisäksi investoiminen vaatimustenmukaisuusvaatimuksia automatisoiviin teknologiaratkaisuihin on tehokas tapa valmistautua muuttuviin kestävän kehityksen raportointistandardeihin. Automaatio säästää aikaa ja vähentää myös sellaisten virheiden ja valvontaominaisuuksien riskiä, jotka voivat johtaa kalliisiin vahinkoihin.

Nämä ovat vain muutamia strategioita, joiden avulla yritykset voivat pysyä ajan tasalla liittyen säädösten noudattamiseen ja valmistautua kestävän kehityksen raportointiin.

Tutustu tarkemmin ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapasäädösten muutoksiin Puhutaan kestävästä kehityksestä ‑videosarjassa.

 

Usein kysytyt kysymykset

  • Kestävän kehityksen raportointistandardit tarjoavat puitteet organisaation ympäristö-, yhteisö- ja taloustoiminnan kokonaisvaikutuksen mittaamiseen, hallintaan ja julkaisemiseen. Nämä standardit on suunniteltu auttamaan organisaatioita maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, kuten toiminnan läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden parantamisessa, parannetuissa kestävän kehityksen suorituskykymittareissa ja vahvemmissa hallintorakenteissa.

  • Organisaatiot ja yritykset voivat valita useista kestävän kehityksen raportointistandardeista. Esimerkkejä yleisimmin hyväksytyistä kestävän kehityksen raportointistandardeista ovat Global Reporting Initiative (GRI), Sustainability Accounting Standards Board (SASB) ja International Organization for Standardization (ISO).

  • ESG-kehykset ovat ohjeita, joita yritykset käyttävät muiden kuin taloudellisten suorituskykytietojensa raportoimiseen erityisesti ympäristövaikutuksen, sosiaalisen vastuun ja yrityksen hallinnan alueilla. Nämä kehykset tarjoavat yrityksille rakenteen, jonka avulla ne voivat kerätä, analysoida ja raportoida olennaisia tietoja ESG-käytännöistään sidosryhmille ja yleisölle.

  • Kestävän kehityksen raportointikehyksiä on useita, ja koska kukin niistä käyttää ainutlaatuista menetelmää ja keskittyy eri tekijöiden mittaamiseen, organisaatiot voivat halutessaan käyttää yhtä tai useampaa kehystä tarpeidensa ja tavoitteidensa perusteella. GRI:n katsotaan kuitenkin yleisesti olevan laajimmin käytetty kestävän kehityksen raportointikehys, ja sitä käyttävät monet maailman suurimmista yrityksistä.

Follow Microsoft